Kysymyksiä TES:stä
 


Mikä on vuoronjatkolisä?

Vuoronjatkolisä on sitkeästi vakiintunut puhekieleen, vaikka se nykyisessä työehtosopimuksessa on tilapäisen ylityksen korvaus (31 §). Lisän nimi on muuttunut, kun työehtosopimuksen tekstiä on yritetty selkeyttää (selkeytymisestä saa olla eri mieltä, mutta tämä sen historia kuitenkin on)

Korvaus maksetaan silloin kun vuoron jatkamisesta on sovittu edellisen vuoron päättymisen jälkeen. Vuoron jatkaminen vähintään 20 minuutilla oikeuttaa tunnin palkkaan ja yli tunnin vuoronjatko kahden tunnin palkkaan. Vuoronjatkolisä maksetaan normaalin tehdyn työajan palkan ja mahdollisen ylityökorvauksen lisäksi.

Lisän suuruuteen ei vaikuta se, onko vuoronjatko tapahtunut esim. pyhäpäivänä tai yöllä, vaan se tulee aina henkilökohtaisen tuntipalkan mukaisena.

Vuoro voi ylittyä alusta tai lopusta.

 


Voiko työnantaja määrätä kesken jakson uusia työvuoroja tuntien täyttämiseksi?

Jakson työvuorolistat on toimitettava vartijalle kaksi viikkoa ennen jakson alkamista. Jos silloin ei ole tarjottu töitä työsopimuksen mukaista tuntimäärää, ei niitä tarvitse myöhemminkään ottaa vastaan. Saat peruspalkan joka tapauksessa.

Määräajan jälkeen tarjotut vuorot eivät kiistattomasti ole ylityötä, joten mieti sitä haluatko ottaa täytevuoroja joista nettoat vain mahdolliset ilta- , yö- , ja sunnuntailisät, vai köllötteletkö kotona peruspalkalla.

 


Onko vartijan alin palkka edes minimipalkan mukainen?

Suomessa ei ole minimipalkkalakia, vaan alin laillinen palkka määräytyy monimutkaisemmin.

Jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajain yhdistykseen, eikä alalla ole häntä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajan on maksettava työstä tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa.

Jos alalla on jokin muu kuin yleissitova työehtosopimus, tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää siinä työstä määrättyä palkkaa.

Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuosituksiin.

Ellei näitäkään ole, suositellaan, että kokoaikatyöstä maksettaisiin ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Tämä tarkoittaa peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa.”

Tuon mukaan minimipalkka on kokopäivätyössä vähintään 1019 euroa kuukaudessa. ”Vartijan minimipalkka” on harjoitteluajan palkka, joka on 90 % tehtävän vaativuuden mukaisen palkkaryhmän palkasta eli alimmillaan 1.3.2009 alkaen 1295,1.

Erotus ”minimipalkkaan” on toki pieni kun otetaan huomioon, että ensimmäistäkään vartiointituntia ei pääse tekemään ennen kuin poliisi on tarkistanut taustan ja on suoritettu Sisäministeriön ja Opetushallituksen määrittämä kurssi ja läpäisty koe.

Vielä suurempi käytännön ongelma voi olla se, että määrittelyt kohtuullisesta palkasta eivät millään tavalla turvaa kokoaikatyötä kaikille sitä haluaville, eivätkä siis edes tuota ”minimipalkan” mukaista kuukausituloa jos työsuhde on osa-aikainen eikä tunteja tarjota riittävästi.

Lähde: Työministeriö, KELA

 


Mikä on arkipyhävapaa?

Vartiointialalla palkallisia arkipyhävapaita ovat loppiainen, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, toinen joulupäivä (tes 20 §). Arkipyhävapaa voidaan antaa joko kyseisenä arkipyhänä tai myöhemmin.

Jos vartija on todellisuudessakin arkipyhävapaalla kyseisenä arkipyhänä, hän saa arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkan keskituntiansion mukaan ja nämä tunnit lasketaan työssäolon veroisiksi, eli esim. ylityö alkaa karttumaan jo 112 tehdyn tunnin jälkeen 120 tunnin sijasta. Jos vartija on töissä arkipyhänä, ja jakson tunnit tulevat täyteen (112,75 – 120 tuntia) hän saa arkipyhän todellisilta työssäolotunneista tietysti normaalin palkan ja 100 % sunnuntaityökorvauksen ja lisäksi hänelle jää varastoon palkallista vapaata tuo 8 tuntia.

Osa-aikainen (tuntipalkkainen) saa arkipyhävapaan vain, jos työskentelee normaalisti vähintään 5 päivänä viikossa (apv-tunteja kertyy suhteessa hänen tavalliseen työaikaansa. Esim. 60 tuntia jaksossa työskentelevä saa 4 apv-tuntia ) tai – on töissä arkipyhänä, jolloin arkipyhäkorvaus on yhtä monta tuntia kuin on töissä (enintään 8 tuntia).

Arkipyhävapaa on merkittävä vuorolistaan sille kohdalle missä se todellisuudessa pidetään. Työnantaja saa määrätä arkipyhävapaan ajankohdan, mutta vain ilmoittamalla siitä vähintään kaksi viikkoa ennen kolmiviikkoisjakson alkua (tes 10§) . Jälkikäteen esim. jakson tuntien täyttäminen apv-saldosta on sallittua vain sopimalla siitä työntekijän kanssa.

Työsuhteen ensimmäisen 3 kk:n ajalle sattuvista arkipyhistä ei makseta arkipyhäkorvausta, eikä kerry arkipyhävapaata. Sunnuntaityökorotus tietysti maksetaan arkipyhänä tehdyistä tunneista.

 


Milloin maksetaan tes 40§ mukaista matka-ajan korvausta

Korvaus matka-ajasta tulee kysymykseen lähinnä ns työkomennuksen yhteydessä – ”päivärahahommissa” – kun tilapäisesti menet tekemään yhden tai useamman työvuoron eri paikkakunnalle kuin mihin olet työhön tullessasi sitoutunut.

Matka-ajan korvaus lasketaan vain varsinaiseen vättämättömän matkustamiseen käytetyiltä tunneilta mennen tullen ja normaalin tuntipalkan suuruisena. Se on korvaus menetetystä vapaa-ajasta sikäli, että et saa niiltä tunneilta esim. ilta-, tai yölisää, sunnuntaityökorotusta, eikä ylityökorvausta. Verotettavaa tuloa se kyllä on.

 

Turvallisuusalan ammattiliitto

Turvallisuusalan ammattiliitto ry on yksityisen turvallisuusalan valtakunnallinen ammattiyhdistys. Jäsenet ovat piiri- ja paikallisvartijoita receptionisteja, myymälätarkkailijoita, palovartijoita, järjestyksenvalvojia, turvatarkastajia, arvokuljettajia, rahanlaskijoita, valvomo- ja hälytyskeskuspäivystäjiä, vuoroesimiehiä, metrovalvojia, vahtimestareita, henkivartijoita . . . yhteensä yli 5200 turvallisuusalan ammattilaista. Tällä hetkellä TURVA on SAK laisen Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsen. TURVA koostuu seitsemästä rekisteröidystä alueellisesta ammattiosastosta.